keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Pinkkiä ja liilaa


Tänä kesänä olen tehnyt empiirisiä värjäyskokeiluja kylmällä liemellä, ja tulokset ovat suorastaan rohkaisevia. Keittäminen ei siis ole ainoa tapa värjätä lankaa. Kun viime kesänä sain melkein kaikesta keltaista (katso vaikka täältä), niin tämän kesän väri on ollut lila (mm. mustapavuilla ja luumuilla) ja vaaleanpunainen.

Revonhäntä eli amaranthus (kulki ennen nimellä "punertava pihakasvi")

Eräänä aamuna pellonpuoleiselta portilta kuului kolkutusta. Se oli eräs naapureista, joka toi minulle hurjan nipun isoja punertavia pihakasveja, joille tänä kesänä sain suomalaistuttavan avustuksella nimen, Amaranthus, kulkee Suomessa nimellä revonhäntä. Niitä on monia eri alalajeja, ja kuukkeloin tietysti netissä ja sain tietää, että Hopi-intiaanit ovat saaneet näillä kasveilla pinkin ja vaaleanpunaisen eri sävyjä. Kiinnostavaa!

Itsekin sain viime kesänä revonhännistä keittämällä vaaleanpunaista (ei kovin kestävä väri) ja soodan kanssa vahvaa keltaista. Aiemmin tänä kesänä sain revonhännän kukinnoilla rusehtavaa ja olin lannistua siitä. Naapurin nähtyä vaivaa kasvien tuomiseen tuli ne toki käyttää. Irrottelin niistä pienimmät ja pinkeimmät versot, lehdet ja kukinnot, päälle haaleaa vettä ja tekeytymistä seuraavaan päivään. Käytin liemessä kaikkiaan kolme 50 g vyyhtiä (valkoinen 7 veljestä) kasvipalojen seassa, aina välillä sekoitellen, jokainen vyyhti kahteen otteeseen, välillä kuivuen. Lopuksi annoin lankojen kuivua ennen huuhtelua.

Ensimmäiseen huuhteluveteen lisäsin tilkan etikkaa. Väriä lähti ensin paljon, mutta kolmanteen veteen ei väriä enää juuri irronnut.

Langat saivat vaaleanpunaisen eri sävyjä (ylin kuva), mukana hiukan rusehtavaa. Pidän siitä, että sävyt vaihtelevat langassa. Jollei sävy olisikaan kovin kestävä, niin eiköhän se kestä sen aikaa mitä sukatkin, jotka näistä langoista neulon. Vuoden kuluttua nähdään.

Omalla pihalla olisi vielä revonhäntää yhteen liemeen...

Kuten elokuussa raportoin, värjäsin lankoja
passionhedelmän kuorilla kylmällä liemellä (katso täältä). Lankojen kanssa kävin niin, että ne jäivät katoksen alle narulle kuivumaan lähtiessäni käymään Suomessa. Kotiin palattuani ne olivat paikoin haalistuneet. Ei mitään, laittelin lisää passionhedelmiä pakkaseen ja värjäsin langat uudestaan uusilla kuorilla. Kuivatin langat huuhtelematta ja huuhtelin vasta kuivina. Väriä ei juurikaan irronut enää. Langoissa on kivasti eri lilan sävyjä. Heitin liemeen myös jollain jo ennestään värjätyn alun perin luonnonvalkoisen langan, ja siihen tuli mukava rosa sävy. Neljäs kerä kuvassa on jotain mysteerilankaa, ehkä kuitenkin värjätty passionhedelmän kuorilla.

Vihreä, 100 % villaa oleva lanka (kuvassa isompi kerä) äkämystyi hiukan kahdesta soodallisesta liotuksesta ja huopui lievästi, mutta haitanneeko tuo. Teen siitä jotain minkä voi huovuttaa kunnolla.

Vuoden kuluttua tiedetään pysyvätkö kylmävärjätyt sävyt keittovärjättyjä paremmin.

Kokeilut päivänsinen kukilla ovat jatkuneet, mutta heikoin tuloksin. Liemi on vahvan väristä, mutta väri ei tartu lankaan. Netti kertoo että päivänsinen lehdistä saisi vihreää värjäykseen rautasulfaatin avulla. Jatkan vielä kokeiluja kukilla. Niitä nimittäin piisaa pellon laidalla.

P.S. Maissinkorjuu on alkanut, ja kävin lähipelloilla keräämässä puimurin pudottamia tähkiä kanojen ruuaksi. Tässäpä siis vähän apetta kolmelle kanalle ensi talveksi. Tähkistä pitää vielä poistaa verholehdet ja ne pitää kuivata ennen jyvien irrotusta käsin. Kova homma, mutta kanat ovat iloisia.



maanantai 4. syyskuuta 2017

Viikunan höystämä peruspizza



Casa Vivassa pizzapäivä on usein sunnuntaina, varsinkin silloin kun Poika on tulossa lounaalle. Yllätys yllätys, pizza maistuu kaikille! Peruspizzan kaava on yleensä sama: sipulia, pepperonimakkaraa, kinkkua, paprikaa, oliiveja, mozzarella-juustoa. Nyt viikunoiden aikaan paloittelin sekaan myös hieman kiinteämpiä viikunoita. se antaa pizzalle kepeää makeutta ja täydentää muita makuja.

Näin valmistuu Casa Vivan peruspizza (2 pellillistä): 

Taikina:
4 dl haaleaa vettä
isohko nokare hiivaa (Lidlissä myytävä tuorehiiva on suomalaista serkkuaan vahvempaa)
n. 10 dl vehnäjauhoja
1 dl oliiviöljyä
2 tl suolaa

Liota hiiva ja suola kädenlämpöiseen veteen. Lisää joukkoon suurin osa jauhoista ensin sekoittaen, sitten vaivaten. Kun taikina alkaa olla kiinteää, lisää oliiviöljy ja loput jauhoista niin että saat napakan, kimmoisan taikinan. Casa Vivassa yleiskone hoitelee vaivaamisen ja Emäntä viilailee sillä välin kynsiään.

Laita taikina liinan alle kohoamaan. Kohoamista voi nopeuttaa laittamalla taikinakulho lämpimään vesihauteeseen.

Tomaattikastike:
n. 3-4 dl paseerattua tomaattia
1 tl suolaa
1 tl kuivattua basilikaa
1 tl valkosipulijauhetta
½ tl paprikajauhetta
Pizza sai Pojalta hyväksynnän. 
mustapippuria
loraus vettä

Kuumenna tomaattisose ja vesi ja lisää mausteet. Anna muhia hetken ja sitten jäähtyä siihen saakka kunnes alat täyttää pizzaa.

Täyte:
n. 100 g pepperonia siivuina
n. 100 g kinkkua suikaleina
1 isohko sipuli suikaleina
1 isohko paprika suikaleina
n. 20 oliivia
n. 8-10 viikunaa lohkoina
400 g mozzarella-raastetta

Päälle:
silputtua valkosipulia
kuivattua oreganoa

Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja vaivaa sitä hetki leivinalustalla. Kauli taikina suoraan leivinpaperin päällä ja laita liinan alle kohoamaan noin vartiksi. Tee samoin toisen taikinapalan kanssa.

Levitä taikinalätyn päälle tomaattikastiketta ja ripottele täyteainekset, lopuksi juustoraaste. Paista 225-asteisessa uunissa alatasolla noin 10-15 minuuttia.

Mausta valmis pizza lautasella valkosipulilla ja oreganolla.

P.S. Kokeile pizzan täytteenä myös munakoisoviipaleita. Itketä ne ensin (ripottele viipaleille suolaa, anna tekeytyä puolisen tuntia ja kuivaa) ja paista kevyesti oliiviöljyssä. Hiukan työlästä, mutta ah, niin hyvää!